torstai 12. syyskuuta 2013

Isyyspakkaus

Oletteko tehneet/teettekö tulevalle isälle isyyspakkauksen? Luin siitä vähän aika sitten jostain ja idea on mielestäni aika ihana :) Olen nyt netistä koittanut katsella mitä siihen sitten laittaisi.. Voisin antaa sen vaikka tulevana isänpäivänä :) Mitä itse laittaisit?

Perusjuttuja ainakin olisi sikari, ehkä t-paita isi painatuksella, vauvalle jotain esim body jossa teksti isin kulta tms, äidinmaidonkorviketta, suklaapatukka, pikkuinen jalkapallo tulevia yhteisiä leikkejä ajatellen.. mitäs muuta? :)

Kiisimy ja pikkuinen rv 20+2

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Rakenneultra

"kyllä tässä ihan niinkuin näkyisi kivekset.. Joo o, tässä ihan selvästi on pippeli!" Tällaisen uutisen kuulimme tänään <3 Voi miten ihanaa, pieni poika! Toisaalta, yhtä onnellinen olisin tytöstäkin ollut :) Kyllä tähän varmaan voi sitten jo täysin luottaa??

Pikkuinen oli kasvussaan viikon edellä, niinkuin tähän asti joka kerta ollutkin. Paino arvio n. 500g. Kaikki rakenteet niinkuin pitääkin! Ultraus kesti yllättävän kauan, n. 45 min. Ja lääkäri painoi ultra laitetta vasten mahaani tosi kovaa, välillä jouduin ihan sanomaan että nyt sattuu tosi kovasti :( Oli kyllä niin hienoa nähdä pikkuinen pitkästä aikaa! Siellä se jumppasi, pääasiassa oli kyllä aika paikoillaan. Lääkäri oli sama kuin tähän asti joka kerta ollut. Ultrakuviin olin taas kyllä pettynyt.. Nyt saatiin mukaan kaksi kuvaa, toisessa näkyy puoliksi kasvot edestä ja toisessa näkyy vain otsa ja käsi! Laitan kuvaa myöhemmin kun saan ne skannattua. Mutta en vaan ymmärrä miksei muka parempaa kuvaa saatu kun tyyppi niin hienosti poseerasi..

Nyt mietteissä 4d ultra, johon pääsisi viereiselle paikkakunnalle. On vaan aikast kallista touhua.. No katsotaan nyt :) Tuntuu kauhean pitkältä ajalta että nähdään pikkuinen seuraavaksi vasta synnytyksessä! Olisi se kyllä hienoa saada muistoksi lapsellekin dvd jossa niin tarkkaa kuvaa pikkuisesta. Suositus tuohon 4d ultraan on rv 24-34, mitä heidän nettisivuiltaan luin. Paras näkymä saadaan rv 24-29.

Minulta otettiin ne perus mittaukset; hemoglobiini, verenpaine, paino. Olen nyt ollut ilman rautalääkettä reilu viikon ja sen kyllä huomasi olosta! Hengästyttää, väsyttää ja pulssi niin korkea että tuntuu kuin sydän hyppäisi rinnasta ulos! Hemppa oli laskenut nyt 113 (viimeksi 138). Rautalääkitys siis aloitetaan uudelleen, tervetuloa takaisin ummetus! Verenpaine normaali. Paino oli nyt +3 kiloa, eli koko raskauden aikana tullut nyt tuon verran. Tästä se sitten lähtee nousuun, varmaankin ihan turhaan murehdin ettei paino ollut aiemmin noussut. Sisätutkimus tehtiin, kaikki ok. Sairaslomaan laittoi jatkoa, iskiaskipujen takia lähinnä. Ja oli sitä mieltä että jos ei kevyempää työtä minulle löydy niin sairaslomaa äitiysloman alkuun asti :/ Harmittaa, joudun nyt kelan sairauspäivärahalle kun olen ollut jo niin pitkään sairaslomalla ettei työnantaja maksa palkkaa enää. Mutta tottakai lapsi laitetaan etusijalle! Ja tottahan tuo, että työssäni on vaarallistakin.. Huomenna soitan pomolle ja kyselen kevyemmistä töistä, tiedän kyllä ettei sellaisia meillä olekaan..

Nyt juomaan kuumaa mehua, taitaa flunssa tehdä tuloaan!

Kiisimy ja pikkuinen rv 20+1

*Muoks. Tässä nämä ultrakuvat, eihän niistä paljon selkoa saa, tosi mustia kuvia mielestäni.. Kateellisena katselin ystäväni ultrakuvia parin vuoden takaa :) Kokovartolakuvakin olisi ollut mielestäni ihana!


 

lauantai 7. syyskuuta 2013

Puoliväli lähestyy!

Onpas aika mennyt hurjaa vauhtia! Tännekin olen ihan unohtanut päivittää kuulumisia..
Nyt alkaa vihdoin tuntumaan todelta tämä pieni ihme, joka sisälläni kasvaa. Ensi viikolla päästäänkin jo rakenneultraan! Jännittää! Aiotaan kysyä näkyykö kumpaa sukupuolta on. Vaikka ihan sama se meille on kumpi tulee, molemmat kelpaa! :) Minulla, niinkuin miehelläkin on kyllä ihan poika olo. En tiedä miksi. Olen tässä vuosien aikana ostellut välillä pikkuruisia vaatteita kaappiin odottamaan ja nyt olen niitä pessyt pikkuhiljaa. Eilen huomasin, että kaikki unisex vaatteet sekä vain pojalle sopivat vaatteet on pesty, ne pinkit hepenet ja pikkuiset mekot odottavat edelleen pesua :)

Vatsa kasvaa ihan järkyttävää tahtia. Kauhistuttaa mitä se loppuiakoina sitten on, ja pystynkö työtäni enää tekemään lainkaan. Olen ollut nyt pari kuukautta sairauslomalla :( Ensin oli kamalia iskias kipukohtauksia etten päässyt oikein kävelemään edes. Välillä olin työssä viikon verran, jolloin vatsaa rupesi kummasti sattumaan ja vihlomaan. Neuvolalääkäri kertoi näiden olevan supistuksia, eikä tässä vaiheessa kuuluisi kipeitä supistuksia ollakaan. Tiesi ne supistuksiksi, kun pöydälle kavutessani sisätutkimusta varten iski kipeä supistus. Nolotti, kun en itse ollut yhtään tajunnut niitä supistuksiksi... Minulla on ollut ummetusta ja ajattelin niiden olevan vain vatsanväänteitä.. Kivuttomia harjoitussupistuksia ollut kyllä myös, vatsa vaan pingottuu kivikovaksi. Tosin joskun tuo pingotus kestää aamusta iltaan, mutta lääkäri ei siihen kommentoinut mitään. Sisätutkimuksessa onneksi kaikki ok, kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Laittoi kumminkin 3 viikkoa sairaslomaa koska työni on erittäin raskasta ollut nyt. Tätä sairaslomaa on siis vielä ensi keskiviikkoon, jolloin rakenneultra ja samalla tehdään sisätutkimus uudelleen.

Toinen asia mikä edelleen huolettaa on, ettei painoni ole noussut tähän mennessä (rv 19+4) vielä ollenkaan. Luulisi sen nyt jo nousevan? Meinaan kyllä kysäistä asiasta lääkäriltä seuraavaksi.

Vauvalle olen nyt uskaltanut tehdä ensimmäiset hankinnat jo. Kirppiksiltä vaatteita, tässä parit lemppari velour housut johon ihastuin, sekä ihana norsupehmo. Kaikki yhteensä vain 5e :)



Nettikaupoillekin sorruin ja lekmeriltä ostin ihastuttavan pinnasängyn reunapehmusteen, joka siis kiertää koko sängyn ympäri :)



Pinnasänkykin jo hommattu, kun sukulainen kyseli tarvitseeko sitä ketään, menee polttopuiksi muuten. Pakkohan se oli ottaa! Ja on juuri sellainen mitä olen katsellut, brion, josta saa laidan laskettua. Väri ei ole oikea, mutta menköön :)
Yhdistelmävaunuja ollaan myöskin kuukauden päivät jo metsästetty, käytettyjä. Käytetyt siksi, koska halutaan emmaljungan duo edge vaunut sport rungolla ja uutena näiden lähtöhinta nousee päälle tonnin! Lastentarvikeliikkeissä ollaankin pyöritty näiden vaunujen ympärillä ja testattu lukuisia kertoja, eri myymälöissä tietysti :) Ovat ne vaan niin täydelliset! Nyt sitten eilen kävin omani noutamassa viereiseltä paikkakunnalta!! Tori.fi kautta nämä ihanuudet löytyi, uudenveroiset ja hintana 400e :) Olen niin onnellinen kuin uusien vaunujen omistaja voi olla! En antanut miehen viedä näitä varastoon säilöön, vaan haluan niitä ihastella vielä :)


Pääväri on musta ja sitten on tuollainen metallin hohtoinen tehoste. Joissain kuvissa ja luonnossakin näyttää ihan hopealta ja välillä vihertävältäkin! Ratasosa kuuluu siis näihin myös, ei mahtunut kuvaan :) Tästä ehkä näkee todellista väriä paremmin;



Olen antanut itseni hurahtaa kaikkeen vauva hömppään. Ensin toppuuttelin itseäni (ja mies toppuuttelee vieläkin), mutta annan nyt itselleni luvan nauttia, tämä todennäköisesti on ainut kerta kun saan olla raskaana! 

Ihanat, ensimmäiset tunnistettavissa olevat liikkeet tunsin viikolla 19 <3 Möyrimistä ja kuplimista, vähän aiemminkin jo jotain tuntunut muuten ollut varma oliko se vauva ja ilmaa vain :) Nyt ne oli varmasti liikettä kun tuntuivat joka päivä, yleensä iltaisin ennen nukkumaa menoa sängyllä maaten, jalat hieman koukussa, tai sitten oikealla kyljellä maaten. Ja tästä sitten viikon kuluttua, rv 20, tuntuukin jo ihan kunnon potkuja ja aina kun vaan maaten menen, välillä istuessanikin. On se vaan niin ihana tunne! <3 Mieskin tunsi potkun vatsan päältä kädellä rv 19+2 :) Ei ole enää kotidoppleria paljoa tarvittu kun masuasukki kyllä kertoo möyrimisellään kaiken olevan hyvin :)

Nyt pitää jo lopetella kirjoittelu tältä erää, selkä ihan väsynyt! Tulen ensiviikolla kertomaan ultrakuulumisia! :) Ehkä uskallan ekan masukuvan laittaa tänne, se on oikeasti jo valtava.. Viimeksi neuvolassa otettiin ensimmäinen sf-mitta ja ihan keskikäyrällä olen kyllä..



Kiisimy ja pikkuinen rv 19+4

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Koska se hehku alkaa

15 raskausviikolla mennään jo, hui miten aika menee nopeasti! Vatsakin alkanut jo pömpöttää :)
Ruokahaluttomuus ja sitä seuraava huonovointisuus vaan jatkuu :/ ei ole mitään ruokaa, jota mielellään söisin. Kaikkea pitää ihan väkisin syödä ja pieniä annoksia ettei tule ylös. En ole oksentanut kyllä lainkaan. Mutta luulin jo olon helpottaneen ja viimeistään kun 12 viikkoa täynnä niin alkaa se "ihana odotus". Tosin en kyllä halua valittaa. Olen enemmän kuin onnellinen että raskaaksi minut saatiin!

Kiloja ei oman vaa'an mukaan ole tullut yhtään, samoissa pysynyt. Kuuluisiko tässä vaiheessa jo tullakaan? Tiedän kyllä syöneeni huonosti. Tämä muuttokin rasittaa aika tavalla, voi mikä kaaos meidän kotona nyt onkaan. Pitää vaan malttaa tehdä hiljalleen ja välillä huilata. Ei ne tavarat ja pahvilaatikot mihinkään tästä karkaa :)

Hassua miten nopeasti aika yhtäkkiä hurahti. 12 ensimmäistä viikkoa olivat kyllä ihan kamalaa piinaa! Hoitojen 12 "piinapäivää" ei kyllä olleet mitään tähän kolmen kuukauden jännäilyyn verrattuna.

En vieläkään ole ihan sisäistänyt, että meille ihan oikeasti tulee vauva. Onnittelijoihinkaan en oikein osaa suhtautua, vieonosti vaan kiittelen. En oikein osaa puhua kenenkään kanssa koko raskaudesta. Töissä kun työkaveri kyseli millä viikoilla mennään ja mikä vointi ym menin ihan vaikeaksi, änkytin, enkä tiennyt ensin mitä sanoa. Kerran on yksi tullut, työkaveri hänkin, taputtelemaan vatsaani. Se vasta outoa ja kisallista olikin. Varsinkaan kun mitään vauvavatsaa ei silloin edes näkynyt vielä. Mitään vauvaan liittyvää en ole uskaltanut ostaa vielä. Paitsi sen dopplerin. Tai ei se varmaan uskaltamisesta ole kiinni, en tällä hetkellä pelkää keskenmenoa tai kohtukuolemaa tai muuta sellaista. En vaan pysty käsittämään että minun vatsassani on vauva. Lupasin itselleni etten turhaan murehdi kaikkea, ettei koko odotusaika mene niin, enkä mielestäni murehdikaan. Jotenkin en vaan silti osaa vielä nauttia tästä tilasta. Ja tuntuu niin kovin aikaiselta hankkia vauvalle vielä mitään...

Tällä hetkellä olen sairaslomalla selkäsärkyjen ja alavatsa kipuilun takia. Töissä on ollut tosi rankkaa, ja vatsakipuja on alkanut siellä tulla. Huomenna neuvolalääkärillä käymään, joka tekee sisätutkimuksen ja varmistetaan että paikat pysyy kiinni.

Kiisimy ja pikkuinen rv 14+1

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Ultrakuulumisia

On ollut niin kiire, etten ole kerennyt tänne päivittelemään! :) Meillä on muutto menossa ja pakkailua ja siivoamista on riittänyt joka päivä. Lisäksi palasin kesälomalta raskaaseen työhöni, olenkin ollut aivan loppu..

Eilen oli neuvolalääkäri joka ultrasi myös. Ihme kyllä en juurikaan jännittänyt tuonne menoa. Ensimmäinen ja toinenkin ultra jännitti paaaljon enemmän. Ehkä luotin siihen, että kaikki on hyvin kun ollaan kuunneltu vauvan sydänääniä lähes joka päivä. Suosittelen kyllä ehdottomasti kyseistä laitetta, olen välttynyt monelta turhalta hermoilulta! Sydänäänet olen löytänyt joka kerta. 

Terveydenhoitoja otti ensin painon (70.7kg), verenpaineen (114/63), ja hemoglobiinin joka olikin 112 (viimeksi 131). Rautalisäpaketin sain mukaani. Olenkin ollut iha super väsynyt, mikä voi osiksi johtua tuosta hempan alhaisuudesta.
Sitten päästiin ultraan (lääkärin ollessa jo tunnin myöhässä aikataulusta...). Niskaturvotus oli 1,2 joka kuulemma aivan normaali. Nenäluu oli sellainen kuin pitääkin, lääkäri selitti että nenäluun muodosta voidaan huomata mahdollinen downin syndrooma. En oikeastaan edes tiedä miksi menimme np-ultraan, en kuitenkaan olisi suostunut lapsivesipunktioon vaikka jotakin epäilystä jostakin olisi ollutkin...
Pikkukaveria ultrattiin tovi, oli kovin liikkuvainen ja lääkäri ei meinannut saada pääperämittaa otetuksi. Välillä pysähtyi jalat risti-istunnassa, nyrkit suussa. Voi miten ihmeellistä oli nähdä pieni masuasukki niin selvästi! Pääperämitta oli 67,2mm joka vastasi viikkoja 13+0 (menossa rv 12+2) joten hurjaa vauhtia kasvaa! Laskettua aikaa ei kuitenkaan muutettu kun alle viikon heittää. Pikkuinen näytti vaikka millaisia liikkeitä ja asentoja <3 Sitten kun ultraus oli ohi ja pyyhin ultrageelejä vatsasta, lääkäri kysyi "ainiin, olisitteko jonkun kuvan hallunt?" no tottakai haluttiin! Enkä tajunnut, ettei lääkäri ottanut niistä superhyvistä poseerausasennoista kuvaa! Harmittaa! No, uudestaa geelit mahaan ja hetki ultrausta ja kolme kuvaa saatiin mukaan. Ei läheskään niin hyviä kuvia kuin kaveri aiemmin itseään näytteli.. no pääasia että kuvat saatiin :)
Lääkäriltä kyselin neuvoja iskiasvaivoihin, joita ollut satunnaisesti ennen raskautta, mutta nyt joka työpäivä. Työni on fyysisesti raskasta ja välillä vaarallistakin. Hoidan dementoituneita vanhuksia, osa hyvin huonokuntoisia, osa hyvin arvaamattomia ja agressiivisia. Sain yhteystiedot apuvälinelainaamoon, josta haen itselleni tukivyön. Lähetteen fysioterapiaan laittoi. Kirjoitti myöskin todistuksen, ettei minun tarvitse tehdä enää yövuoroja (yksin kun yössä ollaan ja asukkaat hyvin arvaamattomia). Kyllä minua oikeasti vähän pelottaakin välillä olla työssä, eilenkin hyväntuulinen mummo ihan yhtäkkiä päätti potkaista minua, sain väistettyä niin ettei ihan osunut mahaan vaan tuohon kylkeen... saa kyllä olla varuillaan.

Oireista sen verran, että väsymys ollut aivan tajutonta. Mikään ruoka ei myöskään maistu, kaikkea saa syödä väkisin ja vähän kerrallaan ettei tule ylös. Nytkö minulla alkaa se oksentelu joka toisilla jo ohi tässä vaiheessa?

No nyt sitten ne ultrakuvatkin :)




Keskimmäinen kuva on kasvot edestäpäin kuvatttuna, aika pellotavan näköinen :)

Nyt nukkumaan!

Kiisimy ja pikkuinen rv 12+3

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Raskausviikot 4-10

Päivitän tännekin tuntemukset ja ajatuksen rv 4-10, joita olen paperille kirjoitellut :)

Rv 4-5
Haamuplussa jo 10 päivää tuoresiirron jälkeen maanantaina 20.5.2013, rv 3+5. Vahva plussa heti seuraavana päivänä (eri testillä, sillä ei-herkemmällä!). Joka päivä tehty uusi testi yli viikon ajan, epätodellinen olo.
Tätä elämämme ensimmäistä plussaa odotettu kauan. Alkunsa sai 2. ivf-hoidon tuoresiirrosta, kaksi alkiota siirrettiin kaksi päivää munasolupunktion jälkeen 10.5.2013.
Onnellisuuden ja pelon sekaisia tunteita. Sujuuko kaikki hyvin loppuun asti? Ei kai tätä olisi meille annettu, jos se meinataan pois viedä? Mitä jos onkin tuulimuna? tai kohdun ulkoinen? Ovatko molemmat alkiot tarranneet kiinni, tuleeko meille kaksoset??
Oireet: tissit kipeät, iltaisin viluttaa ja vatsaa turvottaa. Voivathan oireet johtua tukilääkityksestäkin... (progesteroni ja estrogeeni hormoneita..)

Rv 6
Kovaa piinailua, en pysty ajattelemaan mitään muuta! Onko sisälläni ihan oikeasti vauvan/vauvojen alku??
Ensimmäinen neuvola varattu rv 6+6 eli 10.6. Varhaisultra varattu sitä seuraavaksi päiväksi (kun ei aikoja ollut toisin päin!) lapsettomuuspolilta eli rv 7+0.
Pelottaa kamalasti. Vessareissut pelottaa. Mitä jos vuoto alkaakin.
Oireet: Aamusta iltaan kestävää kuvotusta. Ruokahaluttomuutta. Koko ajan nälkä mutta mitään ei tee mieli syödä. Väsymys. Onneksi kesäloma alkaa pian ja saa nukkua. Vatsaa nipistelee vuoroin molemmilta puolilta. Vatsassa vihloo jos nousee nopeasti ylös sohvalta. Pissalla saa juosta ja öisinkin kolme kertaa (apua, mitä se sitten myöhemmässä vaiheessa on! saan varmaan istua pytyllä koko ajan). Öisin ei millään tule uni silmään.
"viikon puolivälissä alkaa pikku sydän lyödä" 

Rv 7
Ensimmäinen neuvolakäynti takana rv 6+6. Tuleva isä ei töiltään päässyt mukaan. Paljon tietoja kirjattiin ylös ja kasa lehtisiä annettiin kotiin luettavaksi. Äidiltä otettiin paino (69kg, bmi 24), verenpaine (115/62) ja hemoglobiini (131) kaikki siis ok. Pissa puhdas. Neuvolantäti tosi mukava ja tuntui tietävän jotakin hedelmöityshoidoista kun niistä kerroin. Kovin ymmärtäväinen oli pelkojeni suhteen ja sanoikin, että kun sydänäänet saadaan ekaa kertaa kuuluviin, niin voin jatkossa käydä kuunteluttamassa sydänääniä koska vain :)


Rv 8
Varhaisultra rv 7+0 lapsettomuuspolilla. Ultrassa näkyi yksi pikkuinen alkio, ruskuaispussi ja sykkivä sydän! Alkio vastasi viikkoja ja oli kooltaan 7,4mm. Äitiä itketti kovasti ja hoitaja juoksikin heti nenäliinoja hakemaan :) Lääkäri määräsi estrogeeni ja progesteroni lääkityksen jatkuvan vielä rv 10 asti, jotta alkio varmasti jaksaisi pysyä matkassa.
Soitto neuvolaan ja seuraava (ylimääräinen) ultra varattu rv 9+6 1.7.2013. Liikaa jännitystä jos rv 12 np-ultraan asti pitäisi odotella!
Epätodellinen olo. Vihdoinko meille vauva tulee? Laskettu aika 28.1.2014. Voi kumpa kaikki jatkuisi nyt hyvin! Mietityttää myöskin mihin se toinen alkio hävisi, miksei tullut vuotoa...
"alkio on yhtä suuri kuin pieni papu. Kohtu on nyt appelsiinin kokoinen. Alkion sydän lyö 130-160 lyöntiä minuutissa."

Rv 10
Vatsaa turvottaa ihan älyttömästi. Ei toivoakaan että farkut menisi jalkaan. Tosi kova väsymys koko päivän, ei auta vaikka miten nukkuisi. Paha olo etenkin iltaisin, ei oksentelua onneksi. Eilen päivällä menin syömään hese-aterian, virhe! Tuli järkyttävän paha olo joka jatkui yöhön asti. Öisin heräilen jatkuvasti; pissahätä, selkä/jalkasärky, äänet, kuuma, kylmä, miehen kuorsaus...
1.7. oli neuvolassa ylimääräinen ultra, rv 9+6. Isikin pääsi tällä kertaa mukaan. Pikkuinen oli kasvanut hurjasti, nyt jo 32,5mm pitkä ja vastasi viikkoja 10+1! Pää, vartalo, selkäranka, kädet ja jalat erottuivat jo. Jopa leukaluiden alun lääkäri osasi meille näyttää :) Kovasti pyöriskeli siellä. Ihana nähdä että kaikki on niinkuin pitääkin! Lääkäri teki samalla sisätutkimusen äidille ja kaikki sielläkin juuri niinkuin pitääkin.
Äidillä paino noussut +1kg.Verenpaine hyvä, muuta ei sitten testattukaan. Seuraava ultra, np- ultra onkin jo parin viikon päästä 17.7.
Mietitään joko uskaltaisi paljastaa raskauden muille... tuli niin paljon varmempi olo tästä, kun näki miten pikkuinen hienosti kasvanut!
Äiti tilasi raskaushuumassa netistä alennuksessa olleen angelsounds kotidopplerin :)
"Alkion paino tällä viikolla 1-2g, pituus 23-32mm"
 

Ultra

Lisään nyt kuvan viime ultrasta, rv 9+6, ennenkuin unohdan :)
Varhaisultrasta rv 7+0 ei saatu lainkaan kuvaa mukaan, enkä sitä tajunnut siinä edes pyytää.



Siellä se pötkäle huitoi menemään. Jalatkin jo näkyivät, mutta kuvaan ei saatu käsiä ja jalkoja yhtäaikaan näkyviin :)