Ultrakuulumisia

On ollut niin kiire, etten ole kerennyt tänne päivittelemään! :) Meillä on muutto menossa ja pakkailua ja siivoamista on riittänyt joka päivä. Lisäksi palasin kesälomalta raskaaseen työhöni, olenkin ollut aivan loppu..

Eilen oli neuvolalääkäri joka ultrasi myös. Ihme kyllä en juurikaan jännittänyt tuonne menoa. Ensimmäinen ja toinenkin ultra jännitti paaaljon enemmän. Ehkä luotin siihen, että kaikki on hyvin kun ollaan kuunneltu vauvan sydänääniä lähes joka päivä. Suosittelen kyllä ehdottomasti kyseistä laitetta, olen välttynyt monelta turhalta hermoilulta! Sydänäänet olen löytänyt joka kerta. 

Terveydenhoitoja otti ensin painon (70.7kg), verenpaineen (114/63), ja hemoglobiinin joka olikin 112 (viimeksi 131). Rautalisäpaketin sain mukaani. Olenkin ollut iha super väsynyt, mikä voi osiksi johtua tuosta hempan alhaisuudesta.
Sitten päästiin ultraan (lääkärin ollessa jo tunnin myöhässä aikataulusta...). Niskaturvotus oli 1,2 joka kuulemma aivan normaali. Nenäluu oli sellainen kuin pitääkin, lääkäri selitti että nenäluun muodosta voidaan huomata mahdollinen downin syndrooma. En oikeastaan edes tiedä miksi menimme np-ultraan, en kuitenkaan olisi suostunut lapsivesipunktioon vaikka jotakin epäilystä jostakin olisi ollutkin...
Pikkukaveria ultrattiin tovi, oli kovin liikkuvainen ja lääkäri ei meinannut saada pääperämittaa otetuksi. Välillä pysähtyi jalat risti-istunnassa, nyrkit suussa. Voi miten ihmeellistä oli nähdä pieni masuasukki niin selvästi! Pääperämitta oli 67,2mm joka vastasi viikkoja 13+0 (menossa rv 12+2) joten hurjaa vauhtia kasvaa! Laskettua aikaa ei kuitenkaan muutettu kun alle viikon heittää. Pikkuinen näytti vaikka millaisia liikkeitä ja asentoja <3 Sitten kun ultraus oli ohi ja pyyhin ultrageelejä vatsasta, lääkäri kysyi "ainiin, olisitteko jonkun kuvan hallunt?" no tottakai haluttiin! Enkä tajunnut, ettei lääkäri ottanut niistä superhyvistä poseerausasennoista kuvaa! Harmittaa! No, uudestaa geelit mahaan ja hetki ultrausta ja kolme kuvaa saatiin mukaan. Ei läheskään niin hyviä kuvia kuin kaveri aiemmin itseään näytteli.. no pääasia että kuvat saatiin :)
Lääkäriltä kyselin neuvoja iskiasvaivoihin, joita ollut satunnaisesti ennen raskautta, mutta nyt joka työpäivä. Työni on fyysisesti raskasta ja välillä vaarallistakin. Hoidan dementoituneita vanhuksia, osa hyvin huonokuntoisia, osa hyvin arvaamattomia ja agressiivisia. Sain yhteystiedot apuvälinelainaamoon, josta haen itselleni tukivyön. Lähetteen fysioterapiaan laittoi. Kirjoitti myöskin todistuksen, ettei minun tarvitse tehdä enää yövuoroja (yksin kun yössä ollaan ja asukkaat hyvin arvaamattomia). Kyllä minua oikeasti vähän pelottaakin välillä olla työssä, eilenkin hyväntuulinen mummo ihan yhtäkkiä päätti potkaista minua, sain väistettyä niin ettei ihan osunut mahaan vaan tuohon kylkeen... saa kyllä olla varuillaan.

Oireista sen verran, että väsymys ollut aivan tajutonta. Mikään ruoka ei myöskään maistu, kaikkea saa syödä väkisin ja vähän kerrallaan ettei tule ylös. Nytkö minulla alkaa se oksentelu joka toisilla jo ohi tässä vaiheessa?

No nyt sitten ne ultrakuvatkin :)

Keskimmäinen kuva on kasvot edestäpäin kuvatttuna, aika pellotavan näköinen :)

Nyt nukkumaan!

Kiisimy ja pikkuinen rv 12+3