Nyt alkaa vihdoin tuntumaan todelta tämä pieni ihme, joka sisälläni kasvaa. Ensi viikolla päästäänkin jo rakenneultraan! Jännittää! Aiotaan kysyä näkyykö kumpaa sukupuolta on. Vaikka ihan sama se meille on kumpi tulee, molemmat kelpaa! :) Minulla, niinkuin miehelläkin on kyllä ihan poika olo. En tiedä miksi. Olen tässä vuosien aikana ostellut välillä pikkuruisia vaatteita kaappiin odottamaan ja nyt olen niitä pessyt pikkuhiljaa. Eilen huomasin, että kaikki unisex vaatteet sekä vain pojalle sopivat vaatteet on pesty, ne pinkit hepenet ja pikkuiset mekot odottavat edelleen pesua :)
Vatsa kasvaa ihan järkyttävää tahtia. Kauhistuttaa mitä se loppuiakoina sitten on, ja pystynkö työtäni enää tekemään lainkaan. Olen ollut nyt pari kuukautta sairauslomalla :( Ensin oli kamalia iskias kipukohtauksia etten päässyt oikein kävelemään edes. Välillä olin työssä viikon verran, jolloin vatsaa rupesi kummasti sattumaan ja vihlomaan. Neuvolalääkäri kertoi näiden olevan supistuksia, eikä tässä vaiheessa kuuluisi kipeitä supistuksia ollakaan. Tiesi ne supistuksiksi, kun pöydälle kavutessani sisätutkimusta varten iski kipeä supistus. Nolotti, kun en itse ollut yhtään tajunnut niitä supistuksiksi... Minulla on ollut ummetusta ja ajattelin niiden olevan vain vatsanväänteitä.. Kivuttomia harjoitussupistuksia ollut kyllä myös, vatsa vaan pingottuu kivikovaksi. Tosin joskun tuo pingotus kestää aamusta iltaan, mutta lääkäri ei siihen kommentoinut mitään. Sisätutkimuksessa onneksi kaikki ok, kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Laittoi kumminkin 3 viikkoa sairaslomaa koska työni on erittäin raskasta ollut nyt. Tätä sairaslomaa on siis vielä ensi keskiviikkoon, jolloin rakenneultra ja samalla tehdään sisätutkimus uudelleen.
Toinen asia mikä edelleen huolettaa on, ettei painoni ole noussut tähän mennessä (rv 19+4) vielä ollenkaan. Luulisi sen nyt jo nousevan? Meinaan kyllä kysäistä asiasta lääkäriltä seuraavaksi.
Vauvalle olen nyt uskaltanut tehdä ensimmäiset hankinnat jo. Kirppiksiltä vaatteita, tässä parit lemppari velour housut johon ihastuin, sekä ihana norsupehmo. Kaikki yhteensä vain 5e :)
Nettikaupoillekin sorruin ja lekmeriltä ostin ihastuttavan pinnasängyn reunapehmusteen, joka siis kiertää koko sängyn ympäri :)
Pinnasänkykin jo hommattu, kun sukulainen kyseli tarvitseeko sitä ketään, menee polttopuiksi muuten. Pakkohan se oli ottaa! Ja on juuri sellainen mitä olen katsellut, brion, josta saa laidan laskettua. Väri ei ole oikea, mutta menköön :)
Yhdistelmävaunuja ollaan myöskin kuukauden päivät jo metsästetty, käytettyjä. Käytetyt siksi, koska halutaan emmaljungan duo edge vaunut sport rungolla ja uutena näiden lähtöhinta nousee päälle tonnin! Lastentarvikeliikkeissä ollaankin pyöritty näiden vaunujen ympärillä ja testattu lukuisia kertoja, eri myymälöissä tietysti :) Ovat ne vaan niin täydelliset! Nyt sitten eilen kävin omani noutamassa viereiseltä paikkakunnalta!! Tori.fi kautta nämä ihanuudet löytyi, uudenveroiset ja hintana 400e :) Olen niin onnellinen kuin uusien vaunujen omistaja voi olla! En antanut miehen viedä näitä varastoon säilöön, vaan haluan niitä ihastella vielä :)
Pääväri on musta ja sitten on tuollainen metallin hohtoinen tehoste. Joissain kuvissa ja luonnossakin näyttää ihan hopealta ja välillä vihertävältäkin! Ratasosa kuuluu siis näihin myös, ei mahtunut kuvaan :) Tästä ehkä näkee todellista väriä paremmin;
Olen antanut itseni hurahtaa kaikkeen vauva hömppään. Ensin toppuuttelin itseäni (ja mies toppuuttelee vieläkin), mutta annan nyt itselleni luvan nauttia, tämä todennäköisesti on ainut kerta kun saan olla raskaana!
Ihanat, ensimmäiset tunnistettavissa olevat liikkeet tunsin viikolla 19 <3 Möyrimistä ja kuplimista, vähän aiemminkin jo jotain tuntunut muuten ollut varma oliko se vauva ja ilmaa vain :) Nyt ne oli varmasti liikettä kun tuntuivat joka päivä, yleensä iltaisin ennen nukkumaa menoa sängyllä maaten, jalat hieman koukussa, tai sitten oikealla kyljellä maaten. Ja tästä sitten viikon kuluttua, rv 20, tuntuukin jo ihan kunnon potkuja ja aina kun vaan maaten menen, välillä istuessanikin. On se vaan niin ihana tunne! <3 Mieskin tunsi potkun vatsan päältä kädellä rv 19+2 :) Ei ole enää kotidoppleria paljoa tarvittu kun masuasukki kyllä kertoo möyrimisellään kaiken olevan hyvin :)
Nyt pitää jo lopetella kirjoittelu tältä erää, selkä ihan väsynyt! Tulen ensiviikolla kertomaan ultrakuulumisia! :) Ehkä uskallan ekan masukuvan laittaa tänne, se on oikeasti jo valtava.. Viimeksi neuvolassa otettiin ensimmäinen sf-mitta ja ihan keskikäyrällä olen kyllä..
Kiisimy ja pikkuinen rv 19+4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti